Mitä on psykoterapia?
Psykoterapia on psyykkisten ongelmien ja erilaisten elämän kriisivaiheiden hoitamista keskustelun avulla yhteistyössä terapeutin kanssa. Terapia voi muodoltaan olla hyvin monenlaista ja se voi olla yksilö-, pari-, perhe- tai ryhmäterapiaa.
Terapian kesto on hyvin yksilöllistä asiakkaasta ja hänen tilanteestaan riippuen: ns. kriisiterapia voi olla kestoltaan noin 10 kertaa ja pitkäaikainen terapia puolestaan 2-3 vuoteen.
Psykoterapiaa antaa aina terapiakoulutuksen käynyt henkilö, joka on peruskoulutukseltaan esimerkiksi psykologi, psykiatri, erikoissairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä tai teologi. Terapeuttina voi toimia kuka tahansa, mutta psykoterapeutti-nimitystä voi käyttää vain henkilö, joka on saanut siihen oikeuden Valviralta (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto).
Tutkimusten mukaan psykoterapia on tuloksellista ja vaikutukset ovat positiivisia. Noin 80% asiakkaista voi psykoterapian jälkeen paremmin kuin vastaavista ongelmista kärsivät ilman terapiaa. Tuloksellisuuteen näyttää eniten vaikuttavan terapeutin ja asiakkaan toimiva yhteistyösuhde.
Psykoterapian rahoitus
Alle 16-vuotiaiden terapiasta vastaa julkinen terveydenhuolto, ja terapia on aina asiakkaalle maksutonta.
Muut:
Psykoterapeutit ovat useimmiten yksityisesti palveluitaan tarjoavia ammatinharjoittajia, jotka veloittavat palveluistaan suositusten mukaisesti. Terapiamaksu on yksilötapaamisissa yleisimmin 60-80 euroa käynniltä. Tapaamisen pituus on yleensä 45 minuuttia.
Psykoterapiaan voi hakea Kelan tukea, jota voidaan myöntää yksi vuosi kerrallaan enintään kolmen vuoden ajan. Tällöin Kela maksaa osan psykoterapeutin palkkiosta. Kelan enimmäiskorvaus on yleensä pienempi kuin terapeutin perimä palkkio, joten osa kuluista jää maksettavaksi itselle.
Kelan korvaus yksilöterapiasta 16-25 -vuotiaille on 52-60 €/kerta, 26-67 -vuotiaille korvaus on 37-45 €/kerta.
Terapeutin valintaa varten tehtävät tutustumiskäynnit ennen psykoterapian aloittamista asiakas maksaa pääsääntöisesti itse. Kannattaa kuitenkin aina keskustella terapeutin kanssa tutustumiskertojen maksullisuudesta ja mahdollisuudesta päästä tutustumaan terapeuttiin maksutta.
Terapian omavastuuosuuksia voidaan kattaa vammaistuella, jota haetaan Kelasta. Suurin osa psykoterapiaan hakeutuvista on oikeutettu myös vammaistukeen. Älä siis anna nimen hämätä, vaan hae sinulle mahdollisesti kuuluvaa etuutta.
Mielenterveyden keskusliiton ohjeet Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta ja vammaistuen myöntämisestä terapiakuluja korvaamaan
Mielenterveyden keskusliiton ohjeet vammaistukihakemuksessa kysyttävän haitan kuvaukseen
Tarkat ohjeet Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian hakemiseen
Jos haet Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa, tulee terapeutin olla ns. Kela-kelpoinen. Kela ylläpitää sähköistä rekisteriä Kela-kelpoisuuden omaavista terapeuteista:
Etsi Kela-kelpoisuuden omaavia kuntoutuspsykoterapeutteja
Julkisen puolen terapiapalveluita on tarjolla vähän ja tällöin potilas saa hyvin harvoin valita oman terapeuttinsa. Julkisen puolen terapiapalvelut ovat maksuttomia.
Hakeutuminen psykoterapiaan
Psykoterapiaan hakeutuminen ja terapeutin valinta tehdään aina itse. Joskus sopivan henkilön löytämiseen, rahoituksen saamiseen ja terapian alkamiseen voi mennä pitkäkin aika. Terapiaprosessin aloittamiseen kannattaa kuitenkin varata aikaa ja kärsivällisyyttä. Joskus voi tuntua raskaalta kertoa omaa tarinaansa monta kertaa aina uudelle ihmiselle. Terapian tuloksellisuuden kannalta toimiva vuorovaikutus sinun ja terapeuttisi välillä on ensiarvoisen tärkeää. Jos mahdollista, kannattaa käydä tutustumassa erilaista psykoterapian suuntauksia edustaviin terapeutteihin, kertoa omasta tilanteesta avoimesti ja kysellä rohkeasti. Valinta voi olla helpompi tehdä vertailun jälkeen. Usein terapeutin valinnassa kannattaa luottaa omaan tunteeseen.
Terapeuttia etsiessä kannattaa myös pohtia omia tavoitteita ja toiveita terapian suhteen, jotta osaat tarvittaessa esittää kysymyksiä myös terapeuttiehdokkaallesi.
- Millaisia odotuksia ja ajatuksia sinulla on terapian suhteen?
- Haluatko yksilö- vai ryhmäterapiaa?
- Merkitseekö sinulle, onko terapeuttisi mies vai nainen?
- Kuinka usein pystyt käymään terapiassa?
- Pystytkö sitoutumaan terapiaan vähintään vuodeksi?
- Oletko valmis keskustelemaan ruoasta, painosta ja laihduttamisesta terapiassa? Oletko valmis astumaan vaa’alle mikäli tarpeellista?
- Mitä omia tavoitteita sinulla on hoidon suhteen?
- Oletko valmis kokeilemaan uusia keinoja ja sairautesi voittamiseksi?
- Minkälainen terapiasuuntaus tuntuu sinusta lähtökohtaisesti parhaimmalta?
1. Keskustele ammattilaisen kanssa tilanteestasi ja psykoterapiaan hakeutumisesta ennen psykoterapeutin etsimistä.
Psykoterapiasta hyötyminen edellyttää mm. kiinnostusta oman mielen toimintoja kohtaan, vahvaa sitoutumista, motivaatiota sekä valmiuksia käsitellä ikäviäkin asioita. Psykoterapian onnistuminen vaatii myös jonkinasteista toimintakykyä, jotta työskenteleminen tulisi mahdolliseksi. Joskus voi olla niinkin, että henkilö hyötyisi psykoterapiasta, mutta ei ole siihen vielä valmis. Tällöin voi olla hyödyllisempää hoitaa oireita, nostaa toimintakykyä ja keskittyä arkielämän tukemiseen.
2. Suunnittele psykoterapiasi rahoitus.
3. Selvitä millaista psykoterapiaa alueellasi on tarjolla.
Valtakunnallisia terapeuttihakupalveluita:
Psykologien osaamisverkosto
Jos etsit psykoterapeuttia, etkä löydä apua osaamisverkoston kautta, voit tilata painetun psykoterapeuttiluettelon Psykologiliittosta puh. 09-6122 9122. Luettelossa on noin 350 psykoterapeuttia eri puolelta Suomea. Luettelossa on mukana enemmän terapeutteja ja tarkemmat taustatiedot kuin osaamisverkostossa.
Kognitiivis-analyyttinen psykoterapiayhdistys
Kognitiivisen psykoterapian yhdistys
Ratkaisukeskeisen terapian yhdistys
Suomen perheterapiayhdistys
Suomen psykiatriyhdistys
Suomen psykofyysisen psykoterapian yhdistys
Suomen ryhmäpsykoterapia ry
4. Etsi Sinulle sopiva terapeutti.
Voimiesi mukaan kannattaa tutustua eri vaihtoehtoihin ennen päätöksen tekemistä. Luota omaan tunteeseesi. Valitse terapeutti, jonka kanssa vuorovaikutus tuntuu toimivalta.
5. Sovi haastatteluaika. Voit soittaa terapeutille puhelimitse.
Ennen terapiasuhteen aloittamista asiakas ja terapeutti tapaavat tutustuakseen joitakin kertoja. Tutustumiskertojen jälkeen voidaan tehdä päätös terapiasuhteen aloittamisesta, johon kumpikin osapuoli sitoutuu sovituksi ajaksi. Tutustumiskerrat asiakas maksaa yleensä itse, vaikka rahoittaisikin terapian Kelan tuella.
Eri terapiamuotoja ja -suuntauksia
Syömishäiriön hoidossa voidaan käyttää mm. seuraavia terapiamuotoja. Muitakin suuntautumisvaihtoehtoja löytyy, eikä niitä ole syytä unohtaa. Monet terapeutit myös yhdistelevät eri terapiasuuntausten parhaita ominaisuuksia omaksi työtavakseen.
Kognitiivinen terapia
Kognitiivisessa psykoterapian taustaoletuksena on, että henkilön ajatukset ja mielikuvat (kognitiot) ovat yhteydessä hänen tunteisiinsa ja käyttäytymiseensä. Hoidon lähtökohtana on usein jokin henkilön kokema epämieluisa tunne kuten masennus tai ahdistus, johon liittyviä kognitiota tutkitaan terapiassa. Terapian tavoitteena on tunnistaa ja muuttaa näitä hyvinvointia rajoittavia ja epätarkoituksenmukaisia ajatustapoja sekä kehittää niiden tilalle uusia ongelmanratkaisutaitoja ja selviytymiskeinoja.
Potilas ja terapeutti tekevät yhdessä suunnitelmat terapian tavoitteista, terapiakäytännöistä ja potilaan omasta työskentelystä terapiaistuntojen välillä. Uusia suhtautumistapoja voidaan kokeilla arkielämässä terapiaistuntojen välillä erilaisten “kotitehtävien” avulla.
Psykoanalyyttinen ja psykodynaaminen psykoterapia
Terapiassa pyritään ymmärtämään ihmisen mielen sisäistä maailmaa suhteessa mielen tiedostamattomiin sisältöihin, niiden taustaan ja syntyhistoriaan.
Tavoitteena on lisätä kykyä tunnistaa, ymmärtää ja käsitellä omia tunteita, sisäisiä ristiriitoja ja ongelmia sisäistä kasvua ja muutosta mahdollistavalla tavalla. Psykoanalyyttinen hoito on luonteeltaan tiivistä ja pitkäjänteistä ja se saattaa kestää useita vuosia. Psykoterapiatunteja on yleensä kaksi – kolme kertaa viikossa.
Perheterapia
Perheterapiassa tutkitaan ja pyritään ymmärtämään perheen sisäisiä vuorovaikutussuhteita kokonaisuudessa tai sen yksittäisten perheenjäsenten häiriöitä ja niiden aiheuttamia huolia.
Ensisijaisena tavoitteena on perheen sisäisen vuorovaikutuskokonaisuuden muuttuminen sellaiseksi että se mahdollistaa yksittäisten perheenjäsenten fyysisen ja psyykkisen terveyden. Terapia pyrkii tukemaan perhettä löytämään omia voimavaroja siinä tilanteessa, jonka perhe kokee vaikeaksi.
Ratkaisukeskeinen terapia
Ratkaisukeskeinen terapia on lyhytterapiamuoto, joka keskittyy ihmisen voimavarojen esilletuomiseen. Terapiassa pyritään selvittämään haluttu tulevaisuus ja keinot sen saavuttamiseksi.
Psykofyysinen fysioterapia
Psykofyysinen fysioterapia on fysioterapian erikoisala, jonka tavoitteena on ihmisen kokonaisvaltaisen toimintakyvyn edistäminen. Sen pääasiallisina tavoitteina ovat kivun lievittyminen, rentoutuminen, stressinhallinta sekä ruumiinkuvan eheytyminen, ruumiinhallinnan, vuorovaikutuksen ja itsetuntemuksen lisääntyminen.
Luovat terapiat
Luovissa terapioissa on tavoitteena tarjota mahdollisuus eheytyä ja löytää itsestä voimavaroja. Lopputuloksen laatu ei ole tärkeää, vaan sen tekeminen prosessina. Luovat terapiat käyttävät usein hyväkseen ei-sanallisten taidelajien menetelmiä.
Musiikkiterapia
Musiikkiterapiassa käytetään asiakkaan ja terapeutin välisessä vuorovaikutussuhteessa puheen rinnalla musiikkia sekä musiikkiin yhdistettyjä muita taiteen muotoja. Asiakkaalta ei vaadita musiikillisia taitoja. Terapiassa luova prosessi on tärkeintä ja musiikki toimii terapian välineenä. Luovan toiminnan avulla pyritään auttamaan asiakkaan itseymmärryksen lisääntymistä. Muita musiikkiterapian menetelmiä voi olla mm. musiikin kuuntelu, musiikkimaalaus, soittaminen ja rentoutus.
Kuvataideterapia
Kuvataideterapiassa asiakas kuvaa tunteitaan maalaamalla, piirtämällä, muovailemalla tai rakentamalla. Terapeutti voi keskustella asiakkaan kanssa jo töitä tehdessä tai vasta valmiista työstä. Tekeminen on kuitenkin tärkeintä eikä puhuminen ole aina edes tarpeen. Syntyneet kuvat ovat terapian tärkein työväline.
Kirjallisuusterapia
Kirjallisuusterapiaryhmässä voidaan kirjoittaa, lukea, kuunnella ja keskustella. Terapiassa voidaan käyttää esim. runoa, satua tai elämäkertaa. Kirjallisuusterapiaa käytetään usein yhdistettynä muuhun hoitoon/kuntoutukseen.
Psykodraama
Psykodraamaa käytetään terapeuttisena menetelmänä pääasiallisesti ryhmissä. Psykodraaman avulla voidaan tutkia yksilön sisäistä maailmaa, rooleja ja ihmissuhteita erilaisten draamallisten ja toiminnallisten menetelmien avulla. Psykodraamassa tavoitteena on itsetuntemuksen lisääntyminen ja persoonallisuuden eheytyminen.