ETUSIVULLE

TOIMINTA
HOITOINFO
  • Alle 18-vuotiaat
  • Yli 18-vuotiaat
  • Läheiset
  • Terapiaan
  • Asiantuntijarekisteri
YHDISTYS
YHTEYSTIEDOT
LISÄÄ TIETOA




Syömishäiriöliiton valtakunnallinen neuvontapuhelin
(ma, to 9-15) 02 2519207

Syömishäiriökeskuksen palveleva puhelin

09 566 2198, 040 411 5481, 050 301 6006

Syömishäiriökeskuksen palvelevan puhelimen tarkoituksena on mm. antaa informaatiota hoitovaihtoehdoista, toimintaehdotuksia syömishäiriöistä kärsivän perheessä ilmeneviin hankaliin tilanteisiin, tukea akuutteihin ahdistustilanteisiin syömishäiriöistä kärsiville jne.

Hätätilanteessa soita 112

TARVITSENKO APUA?

Jos löydät itsesi kysymästä tätä, on vastaus hyvin suurella todennäköisyydellä "kyllä".

Sairastavalle ei ole välttämättä lainkaan helppoa sanoa ääneen, että hän haluaa hakeutua hoitoon. Se on kuitenkin ratkaiseva askel tervehtymisen kannalta. Kenenkään ei tule jaksaa yksin ongelmiensa kanssa, jokainen on ansainnut apua.

Hoidon aloittaminen sairauden varhaisessa vaiheessa parantaa tervehtymisennustetta ja nopeuttaa paranemisprosessia ja tämän vuoksi onkin suositeltavaa hakeutua heti, kun sairauden oireita on alettu havaita. Paniikkiin ei kuitenkaan ole syytä, sillä fyysisiä vaurioita ei lyhyessä ajassa yleensä vielä pääse syntymään, ellei painon lasku ole äärimmäisen nopeaa ja/tai oksentaminen ole esimerkiksi useita kertoja päivässä toistuvaa. Sairastuneen fyysistä ja psyykkistä tilaa on syytä seurata ja ottaa ajoissa yhteyttä oman alueen päivystysvastaanottoon, mikäli vointi heikkenee huolestuttavan heikoksi.

Hoitomotivaation merkitys

Hoidosta kieltäytyminen on jossain määrin jopa yleistä tietyissä sairauden vaiheissa. Tällöin on tärkeää olla syyttelemättä sairastunutta ja koittaa "pysyä hänen puolellaan" ja muistuttaa sairauden aiheuttamista riskitekijöistä ja ainakin käydä lääkärin vastaanotolla tarkastuttamassa fyysinen vointi.

Ilman hoitomotivaatiota ei syömishäiriön hoidosta ole kovinkaan suurta hyötyä. On siis tärkeää, että sairastunut haluaa tehdä yhteistyötä hoitavan tahon kanssa. Hoitomotivaation herättelemiseen saattaa kulua pitkäkin aika. Syömishäiriöön sairastuneen alkuvaiheessa monilla onkin ns. kuherruskausi sairautensa kanssa. Tällöin sairastunut kokee sairauden antavan itselleen voimia ja parantavan jopa itsetuntoa - sen tuomat negatiiviset vaikutukset jäävät usein huomioitta. Sairastunut elää usein utopistisissa harhakuvitelmissa, joissa voi jatkaa tätä sairasta elämää vaikka maailman loppuun asti. Kuherrusvaihe ei kuitenkaan kestä ikuisuutta, vaan jossain vaiheessa negatiiviset vaikutukset alkavat painaa ja tällöin sairastunut motivoituukin useimmiten hoitoon huomattavasti paremmin.

Toipumismotivaation löytymisen jälkeen seuraava suuri askel on sen oivaltaminen, että syömishäiriöstä toipuminen on usein vaihteleva, ylä- ja alamäkinen tie. Syömishäiriötä sairastava tuntee usein tarvetta yrittää kontrolloida itseä ja elämää, tehdä asiat hyvin. Toipumismotivaation synnyttyä sama ajatusmaailma siirtyy helposti toipumisen prosessiin. "Nyt minä paranen ja kun olen kerran päättänyt, niin sen teen!" Tämä on tärkeä ja voimauttava ajatus, mutta epärealistinen. Syömishäiriöstä toipuminen on mahdollista, mutta toipumisen prosessia ei voi suorittaa täydellisesti. Et siis voi päättää, itsesi tai läheisesi puolesta, että näin ja tässä aikataulussa toipuminen etenee.

Mistä syömishäiriöön saa apua?

Syömishäiriöihin haetaan apua samalla tavalla kuin mihin tahansa muuhunkin sairauteen. Peruskoululaisten ja opiskelijoiden hoitoon hakeutuminen tapahtuu oman koulu- tai opiskelijaterveydenhoitajan kautta. Terveydenhoitaja ohjaa sairastuneen tarvittaessa eteenpäin. Jokaisella oppilaitoksella on lakisääteinen velvollisuus järjestää opiskelijaterveydenhuolto, poikkeuksena aikuisopiskelu. Yliopisto-opiskelijat hakevat apua Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön eli YTHS:n kautta. Lähes kaikissa YTHS:n toimipisteissä on oma syömishäiriöihin erikoistunut hoitotiiminsä.

Työelämässä olevat voivat hyödyntää työterveyshuoltoa apua hakiessaan. Eri yrityksillä työterveyshuolto korvaa eritasoisia palveluja - asian voi selvittää työterveyshoitajalta. Jos työterveyshoito ei korvaa esim. psykiatrista hoitoa, työterveyslääkäriltä voi kuitenkin saada lähetteen julkisen puolen vastaavaan hoitoon. Työterveyshuolto on aina vaitiolovelvollinen.

Muissa tapauksissa varsinaiseen hoitoon hakeutuminen tapahtuu aina terveyskeskuslääkäreiden kautta. Terveyskeskuslääkärit ovatkin tärkeässä asemassa syömishäiriöiden tunnistamisessa ja hoitoon ohjauksessa.

Mikäli näistä saatu apu ei helpota oireita, on syytä hakeutua erikoissairaanhoidon piiriin (psykiatrian poliklinikat, mielenterveystoimistot), jonne pääsee perusterveydenhuollon lähetteellä. Kerro hoitavalle henkilölle tilanteesi ja vointisi mahdollisimman rehellisesti, älä vähättele.

Syömishäiriö on vakava mielenterveyden häiriö ja siitä toipuakseen tarvitaan lähes aina ammattiapua. Sivuille on koottu tietoa syömishäiriön hoidosta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.